Nyt on kuukauden lomareissu takanapäin ja ideana oli kropan parantelu astangajoogalla joka onnistui vallan mainiosti. Tämä oli pisin vapaaehtoinen jiujitsu-tauko kymmeneen vuoteen ja tuntuu erikoiselta kun ei ihmeemmin satu mihinkään.
Täysin ilman jiu jitsua ei reissu kuitenkaan ollut. Toiseksi viimeisenä viikonloppuna menimme taidefestivaaleille jossa oli KungFu näytös ja TaiChi tunti jolle osallistuin mielenkiinnosta. (On muuten yllättävän vaikeaa tehdä noita liikkeitä puhtaasti hitaasti). Tunnin jälkeen jäin juttelemaan opettajan kanssa, joka oli suunilleen saman ikäinen kaveri kuin minä ja opettanut KungFu:ta ja TaiChita parikymmentä vuotta ympäri Eurooppaa.
Mukavassa ja kohteliaassa keskustelussa tuli sitten puheeksi, että itse treenaan BJJ:tä ja sitten kaveri halusi näyttää minulle jotain ja pyysi nurmikolle. Marssin hölmönä perässä ja mietin, että mitäköhän tässä nyt tapahtuu.
Kun oltiin nurmikolla, niin kaveri sitten sanoi, että hyökkää jollakin ja kysyin, että ai silleen jollain löynnillä tms, kun mietin että tulee joku tekniikan näyttö. Siihen kaveri sitten, että "ei kun millä vaan". Vastasin, että minä vien tämän sitten tonttiin ja siihen kaveri että joo joo. Tässä vaiheessa olisi pitänyt vähän kellot soida ja järkevästi sanoa, että kiitos ja näkemiin. Eipä soinut.
Mietin vaan, että jaahas no mennään sitten miten ollaan Klubilla drillattu, eli pysytään potkuetäisyyden ulkopuolella ja kun kaveri lähtee hyökkäämään kohti niin hämätään käsillä ylös ja shootataan jalkoihin. Shootilla siis tonttiin, guardista samalla vauhdilla ohi ja mounttiin. Tästä kaveri alkoi tunkemaan peukaloita silmiin ja puristelemaan aatamin omenaa, joka oli sitten mountista aika helppo väistä vain ylös ja otin americanan johon kaveri sitten luovutti ja informoi, että olisi voinut viedä minun silmän. Vähän sönkötin kohteliaasti Bas Ruttenin oppia, että "Never piss off a guy in superior position" - eli mountista olisi voinut vastata samalla ja paljolla enemmän.
Kaveri halusi yrittää vielä uudelleen ja sen verran oli adrenaliinit päällä, että en vieläkään tajunnut lähteä kävelemään, joten taas kaveri tonttiin shoottaamalla ja sitten sivusidonnan kautta mounttiin lähden taas tekemään americanaa, kun en uskaltanut alkaa tuntematonta kaveri kuristelemaan ja kaveri puri minua selkään. Tämä yllätti minut sen verran, että nousin mountista sen verran ylös WTF fiiliksissä ja kaveri rynnisti päälle, mutta otin suoran käsilukon reversalista.
En kuitenkaan halunnut kiristää sitä kovaa, kun vaikutti että kaveri ei pahemmin taputtelisi. Tuli kuitenkin verbaali OK - riittää ja taas luento miten olisi voinut käsilukosta nousta ja stompata mun pääni.
Tarinan opetuksena minulle oli kaksi asiaa. Älä ikinä mene "ranta haasteisiin", kun ei todellakaan tiedä mitä kaveri tekee ja sieltä voi tulla vaikka veitsestä tms. Salilla homma on eri.. Jiu Jitsun kannalta pitää ottaa noissa klubin Combatives paineissa myös pureminen mukaan ajatuksena, eli miten kontrolloida kaveria niin, että ei pääse puremaan tai tökkimään silmiin.
Tuossa oli tapahtumassa oli sinäänsä typerää myös se, että kaveri otti aika tosissaan ja minä kaverihenkisenä painina. Ego vähän sanoi tilanteen jälkeen, että olisi pitänyt ottaa tosissaan lyönneillä ja "törkyjitsulla", mutta Espanialaiset putkat eivät oikein kiinnosta, joten parempi olisi ollut kävellä pois koko tilanteesta. Nyt olen semityytyväinen, että vedin "arte suavena" ja ketään ei sattunut. Jiu Jitsu on kyllä hieno laji, kun tuommoisenkin tilanteen pystyisi vetämään, niin että ketään ei oikeasti satu - tai no minulta puuttuisi selästä palanen, kun en tajunnut sitä ottaa tuossa huomioon.... mutta kaverilta olisi taju pois.
