Sparrattiin Jessen kanssa reilu puoli tuntia ja sitten viimeviikon pikku kylkivenähdyksestä tuli tämän viikon isompi kylkivenähdys. Kylki ei tuntunut enää ollenkaan, joten kuvittelin että se on kunnossa ja aivan puun takaa, vihlaisi kunnolla kyljestä ja nyt onkin sitten vaikea hengittää.
Harmittaa vietävästi, kun taas on puolikuntoinen vähintään seuraavat kolme viikkoa - täysin kunnossa kylki on oman kokemuksen mukaan vasta reilun kuukauden päästä... (tähän kohtaan voi laittaa liudan suomalaisia kirosanoja)
Seuraava viikko onkin sitten kevyttä astanga joogaa ja kyykkyjä ym. kylkeä rasittamatonta kahvakuulalla (jos pystyy) ja sitten loppuviikosta alkaa taas kevyt drillailu, jos kylki antaa myöten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti