#1098 BJJ-Klubi ja telakalle (taas)

Tänään oli hienoa, kun oli iso porukka klubilla. Vedettiin Tompan johdolla alkuun nyrkkeilykomboja pistareihin ja perään vähän sparria pystyssä.

Sitten drillattiin double leg-alasvientiä. Ensin staattisesti ja sitten päälle käyvää vastaan ja lopuksi "omasta aloitteesta".

Alasvienti yhdistettiin drilliin jossa sivusidonnasta siirryttiin mounttiin, puolustettiin kaverin niskalukkoa ja tehtiin suora käsilukko.

Lopuksi laitettiin taas vaparihanskat käteen ja sparria lähtien suljetusta guardista. En ehtinyt kissaa sanoa, kun kylki sanoi itsensä irti ja kylkiluut korkkasivat itsensä rintalastan rustosta. Nyt on kiva mustelma kyljessä, hankala hengittään ja viikkojen treenitauko taas edessä. Vähän harmittaa, mutta näihin alkaa jo tottua... :I Noh, kivaa oli kuitenkin siihen saakka ja Klubi on tarkoitus pitää pyörimässä. 

Herroilla oli muuten hienot palaripullot... :)

#1049 BJJ - takaisin tatamilla ja hajonneita polvia

Kävin torstaina koipikontrollissa ja toipuminen on mennyt todella hyvin. Sain luvan aloittaa treenaamisen polvea kuunnellen, eli drilliä ja kevyttä positiosparria sivusidonnasta. Tänään sitten Karin kanssa tekemässä juuri tuota. Eli drillattiin ensin hyökkäyksiä sivusidonnasta ja sitten vedettiin muutama erä lähtien sivusidonnasta lopetukseen. Polvi ei ollut oikeastaa moksiskaan. Mainiota.

Sitten synkempään juttuun... On se nyt saatana, kun pitää niitä treenikavereita rikkoa typerällä toiminnalla. Loppuviikosta saatiin taas yksi kaveri pitkälle telakalle, kun gi-treeneissä toinen veijari päätti vetäisiä sovelletun kiertävän heelhookin - ilman että oli edes sovittu että jalkalukot on mukana (ja kiertävät jalkalukot ovat pukuhommissa muutenkin kielletty tekniikka). Nyt järki mukaan treeneihin. Kannattaa taas kerran lukea ja sisäistää Hipko:n paini-etiketti:

Paini-etiketti 

Taputa ajoissa – taputa, kun lopetus on kohdallaan ja et enää pääse siitä irti. Vältät turhat loukkaantumiset ja pystyt säännölliseen, taitoja kehittävään, harjoitteluun. Tee lopetukset treeneissä niin että kaveri ehtii taputtamaan. 

”Slamming”, eli kaverin nosto ilmaan ja lyöminen maahan ei ole sallittu. Vältä turhan voiman käyttämistä painissa – eteenkin kevyemmän tai fyysisesti heikomman harjoituskaverin kanssa. Painissa on tarkoitus oppia käyttämään BJJ-tekniikoita – ei satuttaa itseä tai harjoitusparia 

Pyri ”puhtaaseen” tekniikkaan ja ehdottomasti sääntöjen mukaiseen painiin ja sinulla on monta hyvää harjoituskaveria Jos tatamilla on useita pareja painimassa, niin alempivöiset väistävät ylempivöisiä. 

Tutustu BJJ:n kilpailusääntöihin. Samat säännöt pätevät harjoituksissa, ellei toisin mainita. (mm. ei kiertäviä jalkalukkoja, ei niskaan tai selkärankaan kohdistuvia lukkoja, ei yksittäisten sormien vääntämistä, jne. ) 

Polvilta lähdettäessä ei ole tarkoitus taistella, vaan sovitaan kumpi aloittaa selältään.

Toipumista...

Nyt on viikko kulunut polven tähystyksestä lähinnä sohvalla maaten ja ketsellen orginal Star Trek:iä Netflixistä (Helmeä settiä).  Polvi paranee hyvää vauhtia ja olen lopettanut särkylääkkeiden popsimisen. Pääsin tosiaan ilman keppejä ulos tähystyksestä ja nyt pystyy jo kävelemään melko normaalisti lyhyitä matkoja. Polvijumppaa (ja vähän punnerruksia ja vatsoja) tulee tehtyä kolme kertaa päivässä ja jääpussin kanssa makoillaan sohvalla noin kolmen tunnin välein.

Sohvalla oleminen on aika hanurista ja  tänään ajattelin köpötellä tuohon sadan metrin päähän kahville ja illalla kitaratunnille - muuten hajoo pää. Ensi viikolla sitten aloitan käymään kuntosalilla ja treenaamaan polvijumppien kaveriksi yläkroppaa (skipping the leg day FTW!). Loppuviikosta sitten fyssarille hakemaan uudet jumppa ohjeet. Tavoite on olla drillaamassa neljässä viikossa.

Polven tähystys Bulevardin Klinikalla - Hyvä meininki vaikka jännitti...

 Tänään aamulla marssin Bulevardin Klinikalle polven tähystykseen vaikka jännitti niin, että teki mieli juosta toiseen suuntaan (joskin tuolla polvella ei olisi kovin pitkälle päässyt). Valitsin paikan koska siellä operoi Harmaakarhuista tuttu pitkän linjan ortopedi Esa Koskinen, jolla on vuosien kokemus tämän tyyppisistä ongelmista.

Esa on erikoistunut urheiluvammoihin ja treenaa itse todella aktiivisesti BJJ:tä, joten häneltä et kovin helposti saa perinteistä lääkärin: "Eiköhän tommoiset harrastukset kannata lopettaa" -kommenttia. Tavoitteena on saada kaverit takaisin matolle ja itse lajia harrastavana Esa tietää mitä se oikeasti tarkoittaa - eli ei tarvitse sönköttää mistä BJJ:ssä on kysymys. Tiedän Hipkossakin ainakin kaksi rintalihas/olkapäätä ja muutaman polven, jotka Esa on kursinut painikuntoon ja minun käteen laitettiin titaanit herran toimesta viime vuonna. Eli tiesin olevani hyvissä käsissä.

Menin puoli kahdeksan aikaan paikalle ja minut otti vastaan Noora, joka erittäin tunnollisesti ja selkeästi selitti mitä tuleman pitää ja ohjasi minut odottamaan leikkausta. Anestesialääkäri vielä kyseli tarvittavat tiedot, jonka jälkeen minut kärrättiin leikkaussaliin. Kanyylistä aineet suoneen ja en ehtinyt kissaa sanoa, kun lähdin mikä mikä maahan....  Tässä välissä tapahtui sitten tälläistä (kiitos jollekkin kuvista):

...ja sitten heräsin heräämössä. Noora selitti taas missä mennään ja mitä tulisi seuraavaksi tapahtumaan. Kuten kuvasta näkyy, niin jonkin aikaa meni ennenkuin alkoi tajuntakin palautua tähän todellisuuteen, jonka jälkeen pääsin vihdoin syömään. Ystävällisesti kysyttiin mikä maistuisi ja sopisiko kahvin kanssa vielä konjakki. Yleensä en konua juo, mutta otin nyt yhden polven kunniaksi - sämpyläkin oli hullun hyvää.

Kun vatsa oli täynnä, niin vähän köpöteltiin ympäri huonetta testiksi ja lopuksi fyssari tuli paikalle käymään läpi jumppaohjeet seuraavalle kahdelle viikolle. Keppejä en tarvinnut, kun Miisa tuli hakemaan minut ja nyt makailen tyytyväisenä kotisohvalla jääpussit polvella. Jos kaikki menee suunnitelman mukaan niin kuukauden päästä taas tatamilla. 

Iso kiitos Bulevardin Klinikalle ja hoitotiimille hyvästä sairaalakokemuksesta ja erityisesti Esalle ammattimaisesta lääkärintyöstä, Nooralle ystävällisestä ja huomioonottavasta osastohoitajan työstä. Suosittelen paikkaa jos telotte itseänne... 

Kilometrihuoltoa...

Nyt on vähän hiljaista nujuamisrintamalla, kun ortopedin kehoituksesta annan polven rauhoittua ennen kierukkaleikkausta. Salilla tulee käytyä vääntämässä hauista, mutta muuten mennään rauhallisesti maanantaihin saakka. Vähän jännittää... toivotaan että tulee toimiva peli ja sitten kuntoutuksen kautta taas nopeasti takaisin tatamille.

Ei onneksi pitäisi olla pitkä kuntoutus, kun kierukka vain "siivotaan", eli mitään ei tarvitse kursia kasaan ja nivelsiteet, rustot yms. on kunnossa. Pitäkää peukkuja. :)

Huonohko BJJ vuosi...

Nyt voi jo aika vahvalla rintaäänellä sanoa, että tämä on ollut tähän astisista "BJJ-Vuosista" paskin... Vuosi alkoi kämmenen luun murtumisella pari viikkoa ennen Portugalia. Viisi viikkoa kipsissä ja käsi ei luutunut -> Leikkaus ja toiset viisi viikkoa kipsiä.

Loppu kevät menikin sitten varovasti kättä kuntouttaessa, kun olkapääkin oli sitten "jäätynyt" kipsiä kannatellessa. Kesäloman jälkeen niska ja selkä oireilivat ja nyt kun vihdoin Hipko performance trainingin avustamalla kroppa alkoi lähennellä painikuntoa onnistun lyömään varpaan sohvan kulmaan, niin että varvas murtui ja taas ollaan telakalla.

Kaiken kaikkiaan olen saanut olla aika hyvässä kunnossa teini-iästä saakka ilman mitään isompia loukkaantumisia - polvet ja muut isommat nivelet ovat ehjiä ja selkäkin kestää treeniä suht hyvin, joten ei pitäisi nillittää, mutta väkisin kyllä sylettää tässä sohvalla varvas teipattuna.

Tänään oli kyllä taas aamulla kivaa painia kavereiden kanssa, joten jos jotain myönteistä tästä hakee niin motivaatio on taas löytynyt - eli nyt vaan ukko taas kuntoon ja äkkiä takaisin tatamille.

Snadi tauko.... :(

Niska otti näköjään sen verran kipeää, että lääkäri määräsi viikon-parin treenitauon ja kunnon mömmöt apteekista, jotta niskaa saa rentoutua ja parantua venähdyksestä. Jos ei ole parin päivän sisään parempi, niin sitten magneettiin.....

Pidän nyt sunnuntaihin asti jokatapauksessa lepoa ja sunnuntaina tulen ainakin klubin pitämään....

The Hand.....

Kävin eilen kontrollikuvassa ja käsi näyttää luutuvan hissukseen. Rako näkyy edelleen, mutta nyt näkyy jo selvästi luutumis-"hötöä" raon päällä. Nyt saan alkaa jo vähän jumpata sillä ja tänään tulikin vedettyä hauiskääntöä huikealla 3kg käsipainolla... 20 toistoa menee ja sitten ranne alkaa ollakkin hapoilla. Käsi on muutenkin aika tönkkö, mutta eiköhän se tästä.

Tänään kahdeksi viikoksi reissuun ja sitten voi aloittaa kotiin tullessa jo drillaamaan vähän monipuolisemmin. Sitä odotellessa... ja nyt Istanbulin kautta Bostoniin... onkohan Tuffe Uffe Isberg vielä siellä... Heja Grabbar, frisk humor!

Hitaasti mutta eteenpäin...

Tänään kävin kontrollikuvassa ja luutumista on havaittavissa, mikä on hyvä uutinen. "Huono uutinen" on se, että murtumarako näkyy vielä selvästi ja menee vielä jonkin aikaa ennenkuin tällä mitään oikeasti tehdään. Sunnuntaina ajattelin (luvalla) mennä tekemään kevyttä ilmankäsiä armbar, triangeli, omoplata drilliä, mutta klubin aloitusta joudutaan vielä hetki odottelemaan.

Piristykseksi laitan tämän legendaarisen videon:

Prosessi käynnissä...

Kävin tänäään lääkärissä kipsin poistossa ja kontrollikuvassa. Luutuminen on kuulemma käynnissä, mutta murtuma näkyy yhä, kuten odottaa sopikin neljän viikon jälkeen leikkauksesta. Eli oikeaan ssuuntaan ollaan menossa.

Kipsiä ei enää laitettu takaisin, koska kahden kipsikierroksen jälkeen käsi on siinä kunnossa, että en saa liikutettua sormia yhtään omin voimin ja rannettakin vain noin sentin verran.

Elikkä nyt lähden varovasti palauttelemaan liikeratoja käteen. Liikkeen pitäisi kuulemma palautuaaika nopeasti, mutta aika hyödyttömän oloinen kapistus tuo lihaton nahkarimpula tällä hetkellä on.  Viikon päästä saan saan jo aloittaa kevyesti hiplailemaan kitaraa, mutta kahden sävelaskeleen bendit pikkurillillä jää keväämmälle.

Kahden viikon päästä (jos silloinen kontrolliröngen vielä näyttää kunnon luutumista) saan jo koettaa kevyitä punnerruksia kädellä, mutta vetoliikkeet vielä vähän myöhemmäs. Eli saan vetää alkujumpat ja sitten voin huudella tatamin reunalta juttuja ja ehkä näyttääkin jotain kevyesti.

Eli (kyynel silmässä) ilmoitan, että Klubi voinee aloittaa taas kahden viikon päästä sunnuntaina (riippuu siitä röntgenistä)




Sen kunniaksi vetäisin Fafasissa Falafel Halloumi Pitan ja inkivääri oluen. Joskin sain käden tuohon vain lepäämään pulloa sillä ei olisi ilmaan saanut... kyllä se tästä.. :)

Vielä viisi viikkoa...

Ensimmäinen kipsaushan meni pieleen ja käsi ei luutunut. Nyt ollaan siis toisella kierroksella. Viiden viikon päästä pitäisi olla jo drillikunnossa jos kaikki menee putkeen. Viime perjantain leikkaus meni mukavasti nukutuksessa, mutta sen jälkeen ei ole ollut yhtä mukavaa. Lonkasta kaiverrettiin hohkaluuta ja siirrettin kämmeneen. Luuhun ensin vetoruuvi (tuossa keskellä) ja sitten titaani levy vahvikkeeksi.

Lonkka on ollut ehkä se ärsyttävin tässä, pisin kävely mitä tästä kotisohvalta on tullut klenkattua on noin 500 metriä lounaalle lähikuppilaan - muuten olen ollut tässä sohvalla ja pitänyt kättä paikallaan, että lähtee varmasti tällä kertaa luutumaan. Huomenna ajattelin kuitenkin matkustaa metsälään katsomaan Nicolinin seminaaria.

Klubi ja Harmaakarhu telakalle...

Kävin tosiaan toissapäivänä ottamassa käden pois paketista ja tarkastusröntgenissä (kuva) todettiin, että mitään luutumista ei ole tapahtunut. Nyt on edessä sitten puukkoa, missä lonkasta napsastaan luuta käteen ja laitetaan titaania tueksi, jotta pääsee parantumaan ja sitten takaisin pakettiin.

Kevät meneekin sitten parannellessa kättä, joten Klubi menee nyt telakalle siihen saakka, kun saan Hipkon "hoviortopedilta" luvan alkaa drillaamaan. Tatami on sunnuntaisin 10:30-12:00 kuitenkin vapaana, eli sinne vaan temmeltämään tai jos joku haluaa vetää siellä jotain ohjelmaa niin ottaa minuun yhteyttä ja laitetaan klubi pyörimään.

Minulla ei ole seitsemään vuoteen ollut reilua kymmentä päivää pidempää BJJ taukoa, joten tämä syö miestä aika huolella. Parannellaan nyt kuitenkin käsi kunnolla, kun tässä on tarkoitus kuitenkin painia sellaiset 20-40 vuotta ennenkuin tulee noutaja.

Pitäkää hauskaa siellä tatamilla, voi olla että en ihmeemmin nyt päivittele blogia... tai sitten päivittelen. Nyt menen soittamaan murtuneella kädelle kitaraa, ennen kuin se on taas paketissa.

Rauhallisesti niiden kuristusten kanssa...

Muistakaa taputtaa ajoissa treeneissä. Jos kuristus on kunnolla kiinni, niin ei välttämättä kannata rimpuilla turhan pitkään paineen kasvaessa päässä.

Viime viikolla sattui ikävä tapaus, missä kaverilla repesi niskasta verisuoni kuristuksessa rimpuillessa, joka aiheutti myöhemmin illalla aivo-infarktin. Seurauksena teho-osaston kautta parin kuukauden kuntoutukseen, jossa harjoitellaan kävelemään ja nielemään.. Ennuste on onneksi 100% palautuminen, kun päästiin nopeasti hoitoon - olkaa varovaisia siellä tatamilla.

"Traumatic vertebral dissection may follow blunt trauma to the neck, such as in a traffic collision, direct blow to the neck, or strangulation."

http://en.wikipedia.org/wiki/Vertebral_artery_dissection

Kuminauhalla olkapäät kuntoon..

Ostin Mikan suosituksesta sellaisen 2.5m leveän treenikuminauhan, kun olkapäät ovat vähän antaneet merkkejä liikakilometreistä. (alkulämmöissä käsiä pyöritettäessä soundit ovat aikalailla tälläiset - ilman haitaria...)

Löysin kuminauhan Stockkan urheiluosastolta Gym Stick Pro heavy (ruskea) ja se maksoi vajaan 5 euroa. Googletuksella näytti saavan noita Net Anttilasta ja Prismoistakin.

Nyt ole reilun viikon heilutellut tuolla olkapäät lämpimiksi ennen jokaista treeniä ja nyt soundit tulevat enää monona vasemmasta "kaiuttimesta" ja olkapäät tuntuvat muutenkin paremmille.

Suosittelen... jos olkapäät oireilee..

Kinesioteippaus

Kävin tänään mielenkiinnosta teipattavana, kun on noita kilometrejä tässä kehossa jo aika paljon ja kolotuksia riittää. Nyt näytän ihan seepralta ja onkin mielenkiintoista nähdä tänään Nicolinin seminaarissa miten teippaukset vaikuttavat treenaamiseen. Näin normielämässä tuntuvat ainakin hemmetin hyviltä.

Iltalehdissäkin hehkutettiin näitä tänään:

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1288488968207.html

Tässä lisätietoja ja yhteystiedot Marjaanalle, jos haluat mennä teipattavaksi:

Television urheilukisoista tutut värikkäät kinesioteipit auttavat myös ihan meitä ”tavallisiakin tallaajia”. Japanilainen Kenzo Kase kehitti kinesioteippauksen 1970-luvulla ja nyt menetelmä on räjähdysmäisesti kasvattanut suosiotaan kaikkialla maailmassa. 


100% puuvillateipissä ei ole mitään lääkeainetta vaan ihoa ja sidekudosta siirtämällä vähennetään kipua, aktivoidaan kehon oma korjaava toiminta sekä aineenvaihdunta. 


Teippi auttaa mm: nivelkipuihin (polvet, olkapää, tenniskyynärpää, nilkat ja ranteet), iskias ja erilaiset selkäkivut (alaselkä, hartiat, niska), parantaa nivelten liikkuvuutta ja vahvistaa lihaksia, turvotus (elastinen teippi parantaa ihon alaista nestekiertoa), Lisäksi värikkäät teipit ovat myös hauskannäköisiä! 


Teippaus on siis täysin luonnonmukainen hoitomuoto, siitä ei voi aiheutua mitään haittaa kenellekään. Useimmiten tavallisimmat kivut hellittävät jo hyvinkin pian ja on tapahtunut suoranaisia ”ihmeparanemisia”. 


Kuhunkin yksilölliseen erikoisempaan vaivaan oikean teippaustekniikan löytäminen ei ole aina ihan helppoa ja se selviää kokeilemalla. Teippejä pidetään 3-14 päivää. Ne päällä voi käydä suihkussa, saunassa ja uimassa ja lopulta ne irtoavat melkein itsestään täysin kivuttomasti. Myös teippiliima on hyvin hellävaraista ja sopii herkkäihoisillekin. 


Teippauksen hinta 15€/20€ - 50€ (riippuu kohteesta ja määrästä) ota yhteyttä ja kysy lisää: Marjaana Mäkelä koulutettu kinesioteippaaja, jooganopettaja puh. 050 41171 39 marjaana@joogaaiora.fi

"Alaselkätuomio" Slow but sure...

Kävin tänään ortopedilla kuulemassa mitä magneettikuvassa oli näkynyt. Tilanne oli käytännössä ihan sama, kuin elokuussa otetussa kuvassa - eli mitään isompia muutoksia ei ole tullut.

Lausunnossa sanotaan Lannerangassa selkein diskusdenegeraatio L1/L2 tasolla, jossa väli on madaltunut, alemmissa lanneväleissä on vain lieväasteisia vesipitoisuuksien alenemia, ei merkitseviä madaltumia. L4.5 tasolla on laakeamuotoista sentraalisesti painottuvaa protruusiota, joka painaa duurapussia kevyesti edestä. L5 resessit ovat korkeintaan aavistuksen kaventuneet, eivät ahtaat eikä niissä hermopinnettä osoitettavissa. Muilla tasoilla ei selkeitä välilevypullistumia todettavissa. 


Hermojen pinteitä ei tule esille. Sentraalisen spinaalikanavan väljyys normaali, lateraalisissa juuriaukoissa ei ahtaumia ole todettavissa. Conus on säännöllinen. Nikamadestruktiota ei paljastu, ei traumamuutoksia, eikä nikamasiirtymiä. SI-nivelet ovat avoimet ja vaikuttavat säännöllisiltä.


Ortopedi sanoi, että kipuilu todennäköisesti johtuu tuolla L4 L5 tasolla näkyvästä vasemman puolen nikamanivelen kulumasta, joka ärsyttää jalkaan menevää hermoa. Eli treenissä pitäisi välttää kovia kiertoja ja taaksepäin taivutuksia.

Itseään tässä varmaan saa syytellä, koska selkä alkoi olla sen verran hyvässä kunnossa, että painin viimekuussa neljä tai viisi kertaa viikossa ja sitä edellinenkin kuu oli aika kova - eli en tyhmänä ottanut kevytta viikkoa kolmen viikon välein niinkuin yleensä teen. Selkä on tuossa tahdissa päässyt vähitellen ärtymään.

Nyt pitää himmata treenimäärät tavalliseen 2-3 kertaa viikossa + corejumppaa päivittäin ja hierontaa yms. Otan vanhan jänis ja kilpikonnasadun taktiikan treenaamiseen - eli hitaammin mutta pidemmälle. ;)



T. Kilpikonna...

#583 BJJ

Käytiin Mikan kanssa vetämässä drillitreeni. Vajaa tunti guardin ohituksia minuutin vaihdoilla. Toreando, Delarivan purku ja X-Pass, Leg Drag, Knee through, Over Under, Over Under to Leg Drag. Lopuksi sparrattiin pari erää.

Nyt pitää antaa pari päivää selän levätä, kun tässä kuussa on tullut könyttyä matolla 17 kertaa ja ei näytä ehtivän palautua kunnolla. Taustalla on viime kesänä todettu välilevyn pullistuma alaselässä, joka on hillittömällä core-jumpalla mennyt kokoajan parempaan suuntaan. Nyt tuntuu, että on tullut vähän ahnehdittua, joten pitää ottaa vähän rauhallisemmin hetki.  Periaatteeni on ollut, että en syö särkylääkkeitä kuin pakon edessä ja jos joudun niitä syömään, niin sitten ei treenata vaan parannutaan. Olen onneksi oppinut kuuntelemaan aika hyvin kroppaani, että useimmiten tiedän milloin pitää ottaa kevyempi viikko, ettei tarvitse popsia mitään burana-kuureja.

Pää haluaisi matolle joka päivä, mutta kilometrejä on vain liikaa - huoh. Pitää miettiä miten saisi tehtyä, niinsanottuja "kevytpäiviä", jotka ei pahemmin vaikuttaisi negatiivisesti palautumiseen, mutta pääsisi silti tatamille temmeltämään. Se on tosin hemmetin hankalaa, kun kroppa on lämmennyt niin lähtee niin helposti laukalle - sitten illalla maataan sohvalla jääpussien kanssa. (entropy is a bitch)

Fail of the Year...

Sunnuntain treeneissä muuten selvisi mistä johtui se parin viikon takainen lattialle lysähtäminen leuanvetotangossa roikkumisen jäljiltä.

Eli tämä:
http://painikalkkuna.blogspot.com/2011/08/taukoa.html

Nyt sunnuntaina menin varovaisesti roikkumaan treenin jälkeen. Minulla oli gi-takki päällä ja myötäotteella kapealla otteella (noin nyrkin väli) tangosta kiinni.

Olin roikkunut noin 10sekuntia, kun ihmettelin että silmissä alkaa mustua. Pudottauduin alas ja epäilys heräsi. Kokeilin uudelleen ja taas alkoi silmissä tummua. Takki pois ja leveämpi ote. Ei pimennyt ollenkaan.

Alatte varmaan jo arvailla, mitä olen onnistunut tekemään. :) Eli kapea ote tuo hartiat kaulan lähelle ja kun välissä on vielä paksut ja jäykät kaulukset, onnistuin tekemään kaulus/hartiakuristuksen itselleni.

Silloin pari viikkoa sitten olin roikkunut vähän pidempään ja kun taju alkoi yllättäen lähteä pudottauduin alas ja alaselässä oleva pienehkö pullistuma joutui hetkeksi voimakkaammin puristuksiin, koska olin vinttipimeänä ja sangen rentona alaspudottautuessani.

JiuJitsu urani kohokohtia ovat nyt itseni käsilukottaminen Benun kanssa ja itseni kuristaminen tangosta roikkuen. Pistäkää paremmaksi. ;)

Laitanpa tähän vielä lyhyen kyselyn, koska välillä on lievästi toivoton olo tämän kanssa:

FFFFFFUUUUU...

Välilevypullistuma alaselässä... ensiviikolla magneettikuvaus.

Hermostuttaa ihan hulluna, että tuleeko tästä vielä selkä. Pullistuma on  alimman nikaman välissä ja ei ihmeemmin estä liikkumista. Jomottaa vaan jalkaan lähes jatkuvasti ja painissa huomasi, että jalka ei vaan tottele normaalisti. Nyt se on sen verran arka, että ei enää uskalla painia.

Noh, magneettikuvauksen jälkeen ollaan varmaan viisaampia... tekisi vaan ihan hulluna mieli mennä matolle, kun tällä periaatteessa voisi treenata ihan hyvin, mutta se tuntuu hermostuvan siitä sen verran, että en uskalla riskeerata sitä että treenaaminen loppuisi kokonaan. Pitää varmaan lähteä etsimään paperipussia, kun alkaa kohta hyperventiloimaan (en oikeasti, mutta ahdistaa aika tunteella).

#468 BJJ - Marko

Juostiin ympyrää käsiä heilutellen ja sitten lämmiteltiin vähän oldschool-itsepuolustuksilla. Eli heiteltiin kaveria joka lähti ottamaan RNC:tä pystystä.

Tekniikkana perusteita, eli saksisweeppi ja muutamia sen variaatioita sekä saksisweeppi setupista kauluskuristus. Lopuksi sparria.

Alaselässä on jotain välilevyhässäkkää. Jalkaa puutuu ja muutenkin alaselkää jomottaa. Olen venytellyt joka ilta hyvät venyttelyt ja tehnyt joka päivä corejummppaa, jolla tuo tuntuu menevän hissukseen parempaan suuntaan. Loppukuusta on ortopedia, jolta yritän saada lähetteen magneettikuvaan, jotta varmistutaan että siellä ei ole mitään isosti rikki ja voi aloittaa kunnolla jumppaamaan.

Selkä ei oikeastaan oireile ollenkaan treenatessa, mutta sitä varoo vaistomaisesti, joten lantion käyttö on todella onnetonta. Painit meni ihan hyvin hissutellessa selän kanssa. Marko L veti todella komean heilurisweepin - siinä oli kiva olla kyydissä. :)

Sunnuntaina taas 10:30 BJJ-Klubi, jossa paetaan inverted halfguardista.