Milloin ja miksi aloitit BJJ:n?
Silloin 2004 kun marssin ekaa kertaa juuri perustetun GB GYM:in BJJ-alkeiskurssille oli mulla pystytaustaa jonkin verran ja Pride oli kovaa huutoa. Kaikki eventit katottiin kavereiden kanssa ja jossain vaiheessa tuli vaan sellanen fiilis, että mä haluun ymmärtää paremmin, mitä tuolla matossa oikeen tapahtuu ja luonnollisesti halusin ite alkaa treenaa vaparia. Suunnitelma oli, että käyn sen alkeiskurssin, jonka jälkeen vaihdan vapariin kun sitä pystykokemusta oli jo, mutta niin siinä vaan kävi ettei ole tarvinnu paljoo vaparia treenailla kun jiu-jitsu vei mennessään. Ekan vuoden siinä sitten treenailin pelkästään ilman pukua (luulin varmaan silloin vielä itekki että alkaisin treenaa sitä vaparia jossain kohtaa), mutta sitten kun hiffasin, että tää jiu-jitsu on just sitä mitä haluun tehdä niin aloin treenaa myös puvulla. Sillä reissulla ollaan edelleen.
Miten BJJ on Suomessa muuttunut siitä, kun aloitit?
Muutoshan on ollut valtava. Ei ollut kovin montaa salia edes missä treenata. Kilpailuja oli vain silloin tällöin. Jos halusi millään tasolla kilpailla edes jonkin verran oli pakko kisaa puvun kanssa ja ilman, koska muuten olisi tullu tyyliin kahdet kisat vuoteen. Jos sitä mittaa taas sitten ihan vyöarvoissa niin niihin aikoihin ei Suomessa ollut edes yhtään mustavyötä, muutama ruskea, kourallinen purppuroita ja jonkin verran sinisiä. Kohtuu nopeesti se alkoi siitä sitten kehittymään ja eka mustavyökin saatiin muistaakseni vielä samana vuonna Suomeen.
Tänä päivänä meillä on jo yli 40 mustavyötä ja lukemattomia ruskeita, saleja ja kilpailuita yllin kyllin, mutta suurin muutos vyön väreistä tai muusta piittaamatta on varmasti tapahtunu kuitenkin teknisessä kehityksessä minkä eteen Suomessa on tehty paljon duunia niin liitto, seura kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Mutta toisaalta koko laji on kehittynyt tän 10v aikana ihan samalla tavalla, mikä osallaan tekeekin tästä hommasta niin pirun siistiä.
Yksi vinkki kaverille, jolla musta vyö on vielä kaukana horisontissa?
Treenaa paljon ja kuuntele valmentajiasi. Älä hätäile vaan nauti matkasta, äläkä ota graduoinneista mitään paineita. Kaikki tapahtuu ajallaan. Loppujen lopuksi se on se tieto ja taito, minkä olet vuosien saatossa harjoitellut mikä merkkaa, ei se vyön väri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti