keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Niska

Se halvatun neck crank vuosi sitten on sitten tehnyt tehtävänsä. Tänään tuli lääkäriltä suositus siirtyä pitsin nypläämiseen, eli niska on valmis. Seuraavaksi mennään tapaamaan neurokirurgia, mutta magneettikuvien mukaan siellä ei ole pahemmin mitään mitä voisi leikata. Ainoa tapa kuulemma rauhoittaa nikamaväli on vetää ne titaanilla yhteen, mutta sitten ei ainakaan enää painita...

Itkettää....

5 kommenttia:

Jii kirjoitti...

Olen todella, todella pahoillani puolestasi. Tuliko definitiivinen death-blow vai onko vielä toivoa olemassa että pääsisit joskus painimaan?

Tiedän ettei ole sama asia tehdä jotain mistä pitää jos joutuu himmailemaan ja pitämään pitkiäkin lepotaukoja jos haluaisi tehdä "täysillä", ja että turhauttaa jos haluaa kehittyä mutta tietää että treenin vähyyden vuoksi kehitys jää hitaaksi.

Toivon kuitenkin että pääsisit taas joku päivä matolle, vaikkapa vain olisikin kevyttä, teknistä rollausta.

Tsemppiä!

Kristian kirjoitti...

Pakkohan tässä on toivossa elää, mutta vähän ankeelta tuntuu, kun niska alkaa jomottamaan joka päivä viimeistään klo 1300 ja tekee mieli mennä jonnekkin makaamaan, että saisi niskan lepoasentoon.

:(

Cynic kirjoitti...

Vitsi sentään. Toivotaan nyt parasta ja että paini saa jaktua.
Annan ainakin yksit. tunteja niin kauan kuin henki pihisee.
Pää pystyyn!

Anonyymi kirjoitti...

Tää on vanha juttu tää sun niskavamma mutta onko missä kunnossa nyt? mulla on itellä niskaspasmi 20 päivän välein ja etsin hoitoa asiaan.

Kristian kirjoitti...

Niska oireilee tasaisin väliajoin, mutta nykyää todella lievästä. Noi niskajutut on niin yksilöllisiä, että internetistä ei kannata paljoa neuvoja hakea.

Suosittelen että käyt magneetissa, jotta nähdään mitä siellä oikeasti on ja sitten sen mukaan OMT-Fysioterapeutille. Hierontaan ja mahdollisesti manipulointiin, jos ei ole mitään rakenteellisia vikoja tai välilevypullistumia.

Eli ensin deagnoosi ja sitten hoitoa sen mukaan. Tuo magneetti oli omalle päälle todella tärkeä, kun tuo ensimmäinen diagnoosi oli todella noin surkea, mutta sitten vaadin magnieetin ja sanottiin, että ei siellä mitään ihmeempää näy. Yksi väli on madaltunut ja kulunut, joka vetää niskan jumiin ja jos sitä ei tasaisesti jumppaa ja hiero auki niin sitten kipuilu alkaa todenteolla.

Noiden paraneminen on vain hiton pitkä prosessi. Minulla meni niskan kanssa melkein pari vuotta, ennenkuin se oli suht normaali (ei kipuile normielämässä, kun muistaa jumpata ja venytellä... kovan treenin jälkeen oireileen samana iltana jonkin verran, mutta aamulla jo parempi)...

Ei muutakuin kärsivällistä parantelua...