torstai 31. toukokuuta 2012

#594 BJJ - Gracie Barra Boston

Amerikan reissu on nyt vienyt minut Bostoniin - tai jos ollaan tarkempia Milfordiin, joka on Bostonista noin tunnin ajomatkan päässä. Googletin eilen illalla hotellilla BJJ mahdollisuuksia ja ympäristöstä löytyi yllättävän paljonkin mahdollisuuksia.

Ajattelin aluksi mennä UFC veteraani Gonzagan salille, mutta hän oli Twitterin mukaan Brasiliassa parantelemassa kättään, jonka oli telonut valmistautuessaan UFC 146 otteluun Roy Nelsonia vastaan. Lähellä hotellia oli muutama perinteinen martial arts sali, jonka vetäjillä oli amerikanlippu-gi ja vähintään 48 eri dania erilaisissa "en-oleik-inäk-uulluk-kaan-do"-lajeissa + usemman kymmenen vuoden kokemus mattokamppailusta sekä gracie combatives osaamista (luultavasti kavereilla on sama DVD setti, kuin minulla)... .... .... -> Hmmmm, mitäköhän vaihtoehtoja vähän kauempaa löytyisi?

Tunnin ajomatkan päästä löytyikin, sitten Gracie Barran sali, jonka pelkkä nimi takaa että kyseessä on hyvä sali. Sinne siis. Huristin autolla kohti salia ja pysähdyin matkalla Whole Foods Market ketjun myymälään, jotka ovat Helsingin keskusta isoimpia ruokakauppoja suurempia luomu- ja lähiruokaan keskittyviä ruokakauppoja. Hyllyt notkuvat mitä parempia valmiiksi tehtyjä settejä - sushia ja wräppejä, acai-smootheja yms. Istuin autossa vedin navan täyteen sushia ja avokaadowrappiä ja päälle pari smoothia - kyllä nyt kelpaisi ottaa polvea vatsalle. 

Saavuin kolme varttia myöhemmin paikalle ja vatsa oli jo vähän rauhoitunut - onneksi, sillä paikalla oli mustavöisen opettajan lisäksi kolme muuta mustaavyötä, viitisen ruskeaa paljon purppuroita ja vielä enemmän sinisiä. Kyseessä oli advanced treenit, eli siniset ja ylemmät. 

Reissun huvittavimpia kohtauksia tapahtui, kun olimme odottelemassa valkovöisten treenien loppumista ja menossa oli loppusparrit. Tatamilla oli perinteinen kolminatsainen voimapesä noin 15 kiloa kevyemmän natsattoman valkovöisen kaverin guardissa. Pienempi kaveri lähti hienosti hakemaan triangelia - tuuppasi käden sisään ja pääsi ns. timattipositioon, mistä on hyvä rakentaa triangeli loppuun.

Iso kaveri pikkaisen ylimielisesti sanoi sanoi, niin että koko sali varmasti kuuli:"ET KAI SINÄ TOSISSAAN AIO TAAS YRITTÄÄ TUOTA MINULLE?" ja vähän naurahti. Pikkukaveri ei sanonut mitään vaan rikkoi nätisti posturen ja otti kulmaa ja lukitsi triangelin tiukasti kiinni. Meni noin kolme sekuntia, kun kuului korinaa ja kaveri meni veltoksi. Taju pois, reippaat sätkimiset ja meni varmaan parikymmentä sekuntia, kunnes kaveri oli takaisin nukkumattia tapaamasta. Opettaja oli asianmukaisesti kaveria elvyttämässä, mutta muut treenaajat yrittivät pitää pokkaa ihan tunteella. Minulta pääsi spontaani "that was pretty awesome..." ja jengi repesi. Harmi, että ei ollut videota - ylisuuren egon ojennukset ovat aina niin hienoja. 

Vedettiin perinteiset lämmittelyt, rinkiä, katkarapua yms. ja tekniikkana oli suoraa nilkkalukkoa ja kneebaria. Parini oli ruskeavöinen, joka sanoi että he eivät paljoa jalkalukkoja treenaile. Muutamalla Jessen jalkalukkoseminaarilla käyneenä, sai taas olla tyytyväinen, että meillä on Jesse. Kaveri opetti kyllä todella hyvää settiä, mutta Jessen jalkalukkosetit on ihan omaa luokkaansa. Tuomarikoulutuksestakin oli iloa, kun kaverit alkoivat pohtia mikäköhän on sallittua ja mikä ei... Uutena juttuna minulle tuli reverse RNC-grippi suoraa nilkkalukkoa tehtäessä, sekä sekä kilpparista suora polvilukko, joka on kyllä sinäänsä tuttu, mutta sitä ei ole tullut pahemmin drillattua. 

Painit olivat sitten kolme pitkähköä erää, ensin ruskeavöisen parini kanssa, ja sen jälkeen toinen ruskea vöinen ja viimeiseksi mustavöinen. Taas oli hyötyä, että on ollut Mikan, Timon, Jessen ja muiden Hipkon väkkäröiden alistettavana, koska vaikka homma meni täysin puolustustaisteluksi, niin taputtamaan joutui vain kerran - käsilukko krusifiksista sivusidonnasta. Näiden kavereiden kanssa tuli taas tuskallisen selväksi, että kaikki lähtee grippitappelusta, jos sen häviää paremmalle kaverille, niin sitten ollaan jo todella syvissä vesissä. 

Tunnin aikana selvisi myös, että paikalla oli kolme Amerikan kolleegaa samasta firmasta, missä minäkin olen töissä ja hauskinta oli, että kaveri olivat sen tuotteen insinöörirymässä, jonka teknisessä koulutuksessa olen juuri nyt. Yksi ruskeavöinen sanoi, että älä sitten morkkaa käyttöliittymää, koska sen on sen tekemä... 

Tuossa vieressä olevassa kuvassa olen näiden kolleegoiden kanssa bad-ass posessa. :)

Ei kommentteja: