tiistai 20. syyskuuta 2016

#1146 BJJ-Klubi

...oli sunnuntaina. Kimura-kontrollia treenattiin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moro! Alkuun suuret kiitokset blogikirjoituksistasi näiden kaikkien vuosien varrelta. Blogisi on tullut lukuisia kertoja googlessa etusivulla vastaan kun olen BJJ:hin liittyviin kysymyksiin haeskellut vastauksia. Sinun blogistasi ne mitä useimmin onkin löytynyt! Kiitos!

Luin juuri jonkin vanhemman (v.2008) postauksen liittyen niska/kaulaongelmiin, jotka ilmeisesti lajista johtuen on tullut. Kysymys kuuluu: Mitkä ovat tyypillisimpiä vammoja/ongelmia/tapaturmia tms. mitä lajissa kohtaa? Aloitin juuri lajin (osittain johtuen myös juuri ilmeisesti sen turvallisuudesta, ei päähän kohdistuvia lyöntejä) ja tavoitteena onkin välttyä kaikkein tyypillisimmiltä vammoilta jos niihin suinkin voi vain itse vaikuttaa. En tohtinut ensimmäisten peruskurssin treenien jälkeen kysyä vetäjältä, joten päädyin nakkaamaan kyssärin tänne.

Kiitokset vielä erinomaisesta ja informatiivisesta blogistasi! Saan sitten sinua syyttää lajinvalinnastani kun ensimmäisen kerran sattuu ja tapahtuu! :D

Kristian kirjoitti...

Terve Anonyymi :)

Paras tapa minimoida loukkaantumiset on taputtaa aina, kun vähänkin tuntuu että on huonossa asennossa ja kohta sattuu jotain. Välttää nopeaa riuhtomista ja riehumista ja painia niin paljon tekniikalla kuin mahdollista.

Tämä on kuitenkin "täyskontakti" kamppailulaji ja en halua kaunistella. Vaikka jiu jitsua sanotaan "Gentle Art:ksi" niin siitä on hellyys kaukana keholle. Loukkaantumisia tulee väkisin. Lääkärini aikoinaan sanoi, että niin kaun kuin BJJ:n tuottamat ilot ja hyödyt ovat korkeammat kuin haitat niin kannattaa jatkaa.

Minulla on kymmenessä vuodessa:

Saanut niska kyytiä niin että sitä saa jatkuvasti jumpata ja venytellä (astanga joogaa), muuten tulee pää kipeäksi:

Selässä muutama välilevy oireilee

Polvesta leikattu kierukka

Käteen lautettu titaania, kun murtui

Sormet näyttää reumaattisilta, kun sormien nivelet on saaneet kyytiä puvussa roikkumisesta

Hampaista irronnut paloja

Pientä kukkakaalia korvissa (tämä tosin on minusta hienoa... :D)

Kylkiluu irronnut rustosta useita kertoja

+ lukuisia pikku venähdyksiä ja mustelmia

Mutta silti jatkan koska tämä on hienoa ja antaa minulle paljon ja todennäköisesti olisi paljon huonommassa kunnossa näin 47 vuotiaana jos en harrastasi jiu jitsua. Nyt menee 15 leukaa ja muutenkin olen kovemmassa kunnossa fyysisesti kuin ikinä.

Kremppoja tulee ja ne kuuluu lajiin. Kun jättään Egon kotiin ja painii järjen kanssa, niin ne voi kuitenkin minimoida.

Toivottavasti en pelotellut tällä, mutta haluan vastata suoraan ja rehellisesti - kaunistelematta.

t. Kristian

Kristian kirjoitti...

Ainiin... ja kysy vaan valmentajalta. Kysymällä oppii... :D Tosin minäkin vastaan mielelläni.

Anonyymi kirjoitti...

Lisäisin vielä sen, että suurinosa loukkaantumisista tapahtuu kun aloittelijat painii keskenään. Itsellä loukkaantumiset sijoittuu uran alkuvaiheeseen tai kisoihin. Kisoissa kun ei malta aina ajoissa luovuttaa... Toki kaikenlaisia venähdyksiä ja revähdyksiä on tullut, mutta ei mitään painista johtuvaa. Paljon reeniä vaan ja nöyryyttä. Alkuun ei kannata isompien kanssa väkisin vääntää vastaan, mikäli omat suunnat ei ole ihan hallussa. Ennempää koittaa vaan rikkoa grippejä. Paini on loppujenlopuksi hyvin simppeliä, mutta sen oppimiseen menee silti kovinkin kauon :)