Nyt pitää antaa pari päivää selän levätä, kun tässä kuussa on tullut könyttyä matolla 17 kertaa ja ei näytä ehtivän palautua kunnolla. Taustalla on viime kesänä todettu välilevyn pullistuma alaselässä, joka on hillittömällä core-jumpalla mennyt kokoajan parempaan suuntaan. Nyt tuntuu, että on tullut vähän ahnehdittua, joten pitää ottaa vähän rauhallisemmin hetki. Periaatteeni on ollut, että en syö särkylääkkeitä kuin pakon edessä ja jos joudun niitä syömään, niin sitten ei treenata vaan parannutaan. Olen onneksi oppinut kuuntelemaan aika hyvin kroppaani, että useimmiten tiedän milloin pitää ottaa kevyempi viikko, ettei tarvitse popsia mitään burana-kuureja.
Pää haluaisi matolle joka päivä, mutta kilometrejä on vain liikaa - huoh. Pitää miettiä miten saisi tehtyä, niinsanottuja "kevytpäiviä", jotka ei pahemmin vaikuttaisi negatiivisesti palautumiseen, mutta pääsisi silti tatamille temmeltämään. Se on tosin hemmetin hankalaa, kun kroppa on lämmennyt niin lähtee niin helposti laukalle - sitten illalla maataan sohvalla jääpussien kanssa. (entropy is a bitch)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti