Sitten painit:
Joku iso valkoinen: Lähdin hyökkäämään ja pääsin lähdöstä sivusidontaan. Sähläsin mounttiin menon ja jäin halfguardiin. Nappasin Ezekielin kiinni ja kaveri pyörähti. Kaveri oli jo aika punainen, mutta ei taputtanut (sitkeä veijari), kun vasurin pikkurilli alkoi olla loukkaantumisen jäljiltä turhan kipeä, joten päästin irti ja vedin sivusidonnasta guardiin. Otin kauluskuristuksen ja tap tap. Jatkettiin ja pääsin lähdöstä suoraan selkään. Kaivoin RNC:tä, mutta kaveri sai niskantaakse menevästä kädestä kiinni ja ähellettiin noin minuutti, mutta en saanut kiristettyä. (Pitää olla tarkempi tuon toisen käden kanssa, että ei anna sitä kaverille - tämä oli toinen kerta kun noin käy) Kaveri pääsi lopulta pyörähtämään ja tein taas kauluskuristuksen.
Se uusi sinivöinen, jonka nimeä en muista: Aluksi pyörittiin aika hyvin, mutta sitten pääsin päälle. Kaveri puolusti hyvin kaikkea mitä yritin tehdä ja koko erä meni sivusidonnassa, polvirinnalla ja mountissa yrittäen lopetuksia. Harmitti, että en saanut lopetettua, mutta olin tosi tyytyväinen position pitämiseen. Sain hyvin annettua painetta ja kaverin voimat hyytyivät silmissä, kun pidin painetta kokoajan päällä. Lopussa olisin varmaan saanut lopetettua, kun siirryin polvirinnalle kautta mounttiin ja kaveri vain makasi huohotti ja hihitti. Lopetettiin käytännössä siihen.
Dylan ulkomaan vieras. Lukioaikainen painitausta näkyi hyvin, kun aina guardin ohituksen jälkeen Dylan antoi selän refleksi omaisesti. Eli kääntyi mahalleen meritähdeksi painityyliin, että en pääsisi selättämään. Tokaisin "thank you" ja asetin hookit ja RNC:n kaksi kertaa ja sitten viimeisellä käytiin läpi miten siitä pääsisi irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti